Tähän kesään on mahtunut vaikka ja mitä, muttei yhtä asiaa. Nimittäin blogin päivitystä. Se on vain ja ainoastaan hyvä merkki. Kesän vaihtuessa pian jo syksyyn haluamme kertoa kaikille lukijoille, mitä meidän kesäämme on kuulunut. Kesäkahvit. Perinteiset kesäkahvit, jotka perinteisesti aloittavat Rastinkodin kesän. Perinteille on aina paikkansa. Koirakavereita tai kaverikoiria. Koiria joka tapauksessa. Koiria, joilla on ihmeellinen kyky tuoda asukkaista esiin uusia, hienoja puolia. Kuvissa huipputyypit Simo ja Börje. Juhannus oli meillä herttainen, vaikkei sää niin herttainen ollutkaan. Zumbaa ja ei muuta kuin veri kiertämään! Lisäksi kesään kuului lukuisia retkiä (toki myös lukuisia lepopäiviä kotosalla), joista muutama ansaitsee kyllä ihan oman lukunsa: Kauan odotettu ”Pyhiksen” reissu, mustikoiden poimintaa, niistä leipomista, hurvittelupäivä Linnanmäellä, Piknikiä Pirkkolan ulkoilualueella, ystävien ja sukulaiden tapaamista… Palaamisiin siis!
Saatat myös pitää
Rastinkodin 10v taivalta muisteltiin juhlavissa tunnelmissa!
Pimeää ja viileää. Loistavia valoja ja hauska tunnelma. Kannatti käydä iltakävelyllä lintsillä lokakuussa.
Perinteiseen vapputapahtumaan Huopalahden kirkossa ja kirkonmäellä osallistuimme mekin taasen tänä vappuna. Partiolaisten lipunnoston aikana lauloimme ”lippulaulun”. Helsinki Brass Quartet viihdytti meitä torvisoitollaan […]
”Niin erilaiset yhdessä ollaan. Mut mun elämässä riittää kun oot tässä…” Robinin laulaessa meillä kaikilla oli niin mukavaa.